Jätä linkit väliin

Päänavigointi

Päänavigointi

Business Coachit Tiina Alahautala ja Henna-Riikka Huhta: Terveyden johtamisella tulosta

Yrityksissä puhutaan tänä päivänä paljon työhyvinvoinnista ja sen vaikutuksesta yrityksen tulokseen. Työhyvinvointi on hyvin laaja käsite pitäen sisällään terveysasioiden lisäksi yrityksen koko henkilöstö- ja esimiestyön, työyhteisön osaamisen, suorituksen johtamisen unohtamatta työntekijän omaa asennetta ja arvoja. Kokonaisuuteen kuuluvat myös panostukset omaan ja muiden työhyvinvointiin. Terveyden johtamisella pyritään rajaamaan tästä kentästä ne asiat, jotka liittyvät suoraan työntekijöiden terveyteen. Terveyden johtamisen tärkeimpiä osa-alueita ovat työterveyshuollon järjestäminen, johdon ja esimiesten suorittama terveyden johtamisen työ sekä organisaation sisäiset terveyden johtamisen prosessit, kuten varhaisen tuen malli ja muut ohjeistukset, Business Coachit Tiina Alahautala  ja Henna-Riikka Huhta kirjoittavat. Aiheesta järjestetään myös koulutusta 1. kesäkuuta 2016.

Yleisesti terveysinvestoinneista tunnistetaan työterveyshuolto. Siihen tehdyt satsaukset kertovat kuitenkin vain osan terveyden johtamisen totuudesta. Työterveyteen satsatut kustannukset ovat marginaalisen pieniä verrattuna sairauspoissaolojen ja pidemmän työkyvyttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin. Lokakuussa 2014 julkaistun Kelan työterveyshuoltotilasto 2012 mukaan yritysten työterveyskustannuksista vajaa kolmasosa koostuu ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta ja yli kaksi kolmasosaa sairaanhoidosta ja muusta korvausluokkaan II kuuluvasta palvelusta. Työterveyshuollon keskimääräiset kustannukset olivat 396 euroa huollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti ja Kelan maksamat korvaukset 173 euroa. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan keskimääräiset sairauspoissaolokustannukset olivat 3 600 euroa per työntekijä eli lähes kymmenkertaiset työterveyshuollon kustannuksiin verrattuna.

Terveysinvestointien kohdistaminen ja vaikuttavuuden arviointi

Kirjallisuudessa ja tutkimuksissa on viitattu viime vuosina paljon työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteyteen. Alan johtavat tutkijat, kuten Guy Ahonen Työterveyslaitokselta ovat todenneet, että yritys voi parantaa tulostaan investoimalla työhyvinvointiin. Itse tarkentaisin vielä, että oikein kohdistetuilla terveysinvestoinneilla yritys voi lisätä terveysinvestointiensa vaikuttavuutta ja tehokkuutta ja sitä kautta parantaa tulostaan.

Vaikuttavuuden arvioinnin vaatimus on kirjattu työterveyshuoltolakiin. Työterveyshuollon toiminnan tulee olla vaikuttavaa eli aikaansaada positiivista muutosta terveydessä. Käytännössä näin ei kuitenkaan aina ole. Otetaan esimerkkinä ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, jossa pääpaino on usein erilaisissa terveystarkastuksissa. Perinteisessä terveystarkastuksessa keskitytään kansanterveyden kannalta hyvin relevanttien sairauskategorioiden kuten sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen riskitekijöiden löytämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. Laajoissa terveystieteellisissä tutkimuksissa kyseisillä tarkastuksilla ei ole kuitenkaan löydetty merkittävää vaikuttavuutta sairastuvuuteen tai kuolleisuuteen.

Yrityksen näkökulmasta pitäisi myös miettiä mitä ollaan tavoittelemassa. Yritysten sairauspoissaoloista keskimäärin yli puolet ja työkyvyttömyyseläkkeistä yli kaksi kolmannesta aiheutuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyden häiriöistä. Jos yrityksen tavoitteena on minimoida sairauspoissaoloja ja ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeitä, tulisi terveysinvestointien kohdistua näiden sairauskategorioiden ehkäisyyn. Tämän tulisi näkyä yrityksen omissa terveyden johtamisen prosesseissa sekä työterveyshuollossa niin ennaltaehkäisevässä työssä kuin sairaanhoidossakin.

Esimiehen oikeus puuttua ja johtaa terveyttä?

Lainsäädäntö muodostaa terveydenjohtamisen pohjan. Vaikuttavan terveydenjohtamisen keskeinen oletus on, että lakisääteiset velvollisuudet ovat työpaikalla kunnossa ja esimiehet työnantajan edustajina toimivat aktiivisesti terveydenjohtamisen prosessien mukaisesti. Keskeisiä työkykyyn liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia ovat työturvallisuudesta huolehtiminen ja varhainen puuttuminen poissaoloihin (varhaisen tuen mallit).

Esimies käyttää työpaikalla työnjohto- ja valvontavaltaa. Puuttuminen on tärkeä osa tätä toimintavaltaa. Esimiehellä on oikeus puuttua, kun esimies havaitsee tarvetta puuttua. Mikäli työpaikalle on varhaisen tuen malli otettu käyttöön tai muita puuttumisen prosesseja, on esimiehen velvollisuus toimia näiden mukaisesti ja ottaa asioita puheeksi työntekijän kanssa. Tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttää, että puuttumisen tulisi olla johdonmukaista ja kohdistua kaikkiin tasapuolisesti.

Puuttuminen voi olla monenlaista ja oikeat toimintatavat tulisikin valita aina tilanteen mukaan. Työkykyyn liittyvissä puuttumisen tilanteissa esimiehen työkaluina toimivat varhaisten tuen mallin mukaiset puheeksiottokeskustelut sekä työterveysneuvottelut (kolmikantaneuvottelut), joilla pyritään aktiiviseen ja oikea aikaiseen asiaan reagoimiseen ja ratkaisemiseen suurempien ongelmien välttämiseksi. Kun ennakoivaa puuttumista käytetään tehokkaasti, vain harvoin tulee tarvetta puuttua tilanteeseen varoitusta antamalla tai jopa työsuhteen päättämisellä. Voidaankin sanoa, että usein varoitus tai työsuhteen päättäminen ovat viimeisiä puuttumisen keinoja, joita työnantajalla on käytettävissään, mikäli mikään muu ei ole tilanteeseen auttanut.

Miksi osa esimiehistä eivät edelleenkään puutu aktiivisesti esimerkiksi sairaspoissaoloihin? Syyt ovat yksilöllisesti, kuten esimiehen oma asenne, tietämättömyys, pelko. Usein pelätään, että tehdään jotain laitonta tai pelätään toisen henkilön reaktiota. Olennaista on kuitenkin muistaa, että esimiehellä on aina oikeus puuttua ja olla huolissaan työntekijän tilanteesta.

Tiina Alahautala
Business Coach

Henna-Riikka Huhta
lakimies, sertifioitu Business Coach

Työturvallisuuslait-palvelun avulla pysyt jatkuvasti ajan tasalla työturvallisuuteen liittyvistä säädöksistä ja lainsäädännön kehityksestä. Työturvallisuuslainsäädäntöä käsittelevät uutiset sekä hallituksen esityksen auttavat seuraamaan lainsäädännön muutoksia. Lisäpalveluina videoita ja käytäntöjä.