Jätä linkit väliin

Päänavigointi

Päänavigointi

Keskity olennaiseen

”Kaikki pitäisi tehdä niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista,
mutta ei yhtään sitä yksinkertaisemmaksi” Albert Einstein

Kuinka hyvin lean, ketterä ajattelu sopii juridiikkaan? Voisiko juridiikkaa yksinkertaistaa? Jätän tämän jokaiselle pohdittavaksi. Luulenpa, että moni teistä ajattelee, että miksipä ei. Olen itse pohtinut asiaa niin, että juridiikassa on tärkeä keskittyä olennaiseen, erityisesti kun lakeja sovelletaan arjessa, työelämässä. Toimin itse yksinomaan työsuhdejuridiikan ja HR:n parissa ja voin todeta vuosien kokemuksen jälkeen, että liiketoiminnassa on välttämätöntä löytää nopeastikin olennainen ja valita paras vaihtoehto monista eri poluista. Pelkällä juridiikalla ei pärjää, vaan tarvitaan huomattavasti laaja-alaisempaa osaamista.

Toisaalta kun johtamista, esimiestyötä, erilaisia prosesseja tehdään leaniksi ja ketteriksi, juridiikan on vain taivuttavatta skaalautuvaksi ja ketteräksi, nopeastikin. Ketterillä sisäisillä neuvotteluprosesseilla ja muutoksen johtamisella, voidaan mahdollistaa joustavat prosessit, joustavat pelisäännöt ja joustavat ehdot. Tarvitaan vain yhteistä tahtotilaa ja keskittymistä olennaiseen juuri siinä yrityksessä, missä yhdessä toimitaan.

Mitä olennaiseen keskittyminen sitten olisi? Se on esimerkiksi perusasioiden tuntemusta, kykyä hahmottaa tilanne ja rohkeutta valita toiminta. Myös halua toimia yhdessä yhteisen tavoitteen eteen. Monet asiat ratkeavat perusasioiden kautta, pienet yksityiskohdat, poikkeuksien poikkeukset kuuluvat enemmänkin oikeusprosesseihin tai oikeustieteeseen. Lisäksi muutamalla tulkintaperiaatteella pärjää pitkälle.

Keskustelin taannoin erinomaisen lakimieskollegani kanssa, joka hoitaa työkseen oikeusjuttuja oikeudessa. Vaikka hänkin on vuosia oikeussaleja kolunnut, hän oli melko tuskainen sen suhteen, kuinka lakipykälä tai tilanne saadaan väännettyä ja käännettyä oikeudessa niin, että totuus taustalta unohtuu. Surullisinta on, että joskus, ei suinkaan aina, tuomarin päätös on täydellinen yllätys. Karkasiko siis asian ydin vai hukuimmeko yksityiskohtiin, poikkeuksien poikkeuksiin ja tulkintaan?

No, näin käy välillä myös työelämässä. Erityisesti, kun ollaan erimielisiä, asian käsittely saa samanlaisia piirteitä kuin oikeudenkäynti. Se ei varmastikaan ole kenenkään etu, vaan asioista tulisi ensin keskustella asioina, löytää yhdessä ratkaisua, ja jos juridiikasta on epäselvää, selvitetään se myöhemmin tai toisin päin. Kun kartoitetaan riskejä, voidaan ottaa hieman oikeudenkäyntinäkökulmaa asiaan, mutta liian vaikeaksi asiaa ei tämän jälkeen tule tehdä. Kaikkien riskien, potentiaalisten riskien, välttäminen on usein lähes mahdotonta. Liiketoiminta menee jokaisessa yrityksessä tavalla tai toisella eteenpäin kaiken aikaa, kehittyy ja muuttuu nopeastikin, mahdollisia riskejä ei voi jäädä pohtimaan loputtomiin.

Yksi oppini matkan varrella työsuhdeasioiden osalta on ollut se, että työsuhdejuridiikkaa ei voi aidosti käyttää yrityksissä ilman ymmärrystä HR:stä. Toisaalta HR-työtä on vaikea tehdä kestävällä tavalla, jos perusasiat työsuhdejuridiikasta eivät ole hallinnasta. Molempia tarvitaan.

Lopuksi tahtoisin esittää kysymyksen lainsäätäjälle ja työmarkkinaosapuolille: Olisiko mahdollista yksinkertaistaa lakeja ja työehtosopimuksia? Toimisiko Einsteinin viisaus myös työehtosopimuksia solmittaessa? Tiedän, asiat eivät ole niin yksinkertaisia, ja että täytyy olla normeja, jotka ratkaisevat asiat. Ehkäpä niinkin.

Henna-Riikka Huhta
lakimies, sertifioitu Business Coach

Työturvallisuuslait-palvelun avulla pysyt jatkuvasti ajan tasalla työturvallisuuteen liittyvistä säädöksistä ja lainsäädännön kehityksestä. Työturvallisuuslainsäädäntöä käsittelevät uutiset sekä hallituksen esityksen auttavat seuraamaan lainsäädännön muutoksia. Lisäpalveluina videoita ja käytäntöjä.