Jätä linkit väliin

Päänavigointi

Päänavigointi

Työturvallisuusrikostuomion ja yhteisösakon merkitys

Työturvallisuusrikostuomion ja yhteisösakon merkitys kasvaa? – hankintalain uudistus ja sakkojen korottaminen vireillä.

Yhteisösakko tuomitaan lähes aina työturvallisuusrikoksen yhteydessä. Noin 90 % Suomessa tuomituista yhteisösakoista tuomitaan työturvallisuusrikoksesta, vaikka yhteisösakko on mahdollinen myös esim. ympäristörikoksista tai talousrikoksista.

Yhteisösakon käytännön merkitys yrityksille on ollut tähän saakka vähäinen. Sakot ovat olleet euromäärältään pieniä suhteessa yrityksen taloudelliseen kantokykyyn. Yhteisösakko tuomitaan asteikolla 850 – 850.000 euroa. Keskimääräinen yhteisösakko on noin 10.000 euroa. Tiettävästi suurin tuomittu yhteisösakko Suomessa on ollut määrältään 500.000 euroa, työturvallisuusrikoksesta on tuomittu 180.000 euroa suuruinen yhteisösakko.

Vireillä olevat lakiesitykset

Hallituksen esityksessä 1/2016 on esitetty yhteisösakon minimi- ja maksimimäärän kolminkertaistamista, jonka myötä myös keskimääräiset sakot varmasti nousisivat. Perustuslakivaliokunta näki esityksen taustalla olevat perustelut ongelmallisena. Saa nähdä miten esityksen käy. Lakivaliokunnan on määrä ottaa asiaan kantaa syysistuntokauden aikana.

Työturvallisuusrikostuomion merkitys saattaa muutenkin olla vaikuttavampi tulevaisuudessa, mikäli hallituksen esitys julkisia hankintoja koskevaksi uudeksi laiksi menee läpi esitetyn laisena. Erityisesti merkitys voi korostua sellaisten yritysten osalta joille mukanaolo julkisissa tarjouskilpailuissa on liiketoiminnan kannalta tärkeää.

Valtioneuvoston yleisistunto on 22.6.2016 päättänyt antaa hallituksen esityksen 108/2016 hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi eduskunnalle. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan zmahdollisimman pian niiden hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Esityksen pohjana olevien hankintadirektiivien täytäntöönpanomääräaika päättyi jo 18. huhtikuuta 2016.

Yrityksen edustajille tuomittu rangaistus työturvallisuusrikoksesta tai työturvallisuusrikoksesta tuomittu yhteisösakko vaikuttaa esityksen mukaan kahdella tavalla:

Pakollinen poissulkemisperuste (80 §)

Uutta hankintalakia koskeva hallituksen esitys sisältää määräyksen siitä, että mikäli yrityksen johtoon kuuluva tuomitaan vähintään ehdolliseen vankeusrangaistukseen työturvallisuusrikoksesta, olisi yritys suljettava pois tarjouskilpailusta enintään 5 vuoden ajaksi lainvoimaisesta tuomiosta lukien. Kielto on pakottava. Käytännössä ehdolliset vankeusrangaistukset työturvallisuusrikosasioissa ovat harvinaisempia, mutta niidenkään mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Ehdollinen vankeusrangaistus voisi tulla kyseeseen esim. vakavien tapaturmien yhteydessä, jossa johdon menettely on ollut tahallista tai törkeän huolimatonta.

Asiassa on huomioitava myös yhdenvertaisuusnäkökulma. Suomalaiset yritykset kilpailevat Suomen markkinoilla myös ulkomaisten toimijoiden kanssa. Esityksen 80 § 3 momentissa on säädetty myös ulkomailla annetun lainvoimaisen tuomion huomioimisesta pakottavana poissulkemisperusteena. Esityksessä on tähän liittyen lueteltu rikosnimikkeet, joiden joukossa ei ole kuitenkaan mm. työturvallisuusrikosta. Suomalaisten tuomioistuinten langettamat ehdolliset tuomiot työturvallisuusrikoksesta siis huomioidaan, mutta ulkomaisten vastaavista rikkomuksista annettujen tuomioiden osalta näin ei ole asian laita. Ovatko suomalaiset yritykset tältä osin siis heikommassa asemassa ulkolaisiin kilpailijoihinsa nähden, kun harkitaan sitä, kuka on kelpoinen tarjouskilpailuun?

Harkinnanvarainen poissulkemisperuste (81§)

Hankintalakia koskevassa esityksessä on säädetty myös harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista (81 §). Nämä eivät nähdäkseni muutu työturvallisuusrikosten ja yhteisösakon näkökulmasta siinä suhteessa, että sekä voimassaolevaa lakia, että uutta lakia koskevassa hallituksen esityksessä on mainittu, että harkinnanvaraisena poissulkemisperusteena oikeushenkilöiden osalta kysymykseen voisi tulla rikos, josta oikeushenkilö on tuomittu rikoslain 9 luvun mukaiseen yhteisösakkoon. Lisäksi yritysten ja muiden oikeushenkilöiden osalta poissulkemisen peruste olisi olemassa, jos vakavaan virheeseen tai lainvastaiseen tekoon on syyllistynyt yrityksen tai muun oikeushenkilön johtohenkilö taikka edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö. Epävarmaksi jää miten harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita tulkitaan ja vaikuttaako työturvallisuusrikoksen mukaantulo pakolliseksi poissulkemisperusteeksi siihen, miten työturvallisuuden laiminlyöntejä ja yhteisösakkoja tulkintaa harkinnanvaraisena poissulkemisperusteena? 81 § sanamuodot vaikuttavat edelleen sellaiselle, että tulkitsijalle jää niiden osalta paljon harkintavaltaa.

Uhkaa yrityksille aiheuttaa se, että tuomittu ehdollinen vankeus yrityksen johdolle työturvallisuusrikoksesta aiheuttaisi nyt vääjäämättä tarjouskilpailusta poissulkemisen. Tämä, ja mahdollinen tulkinnanvaraisuus harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden osalta kasvattaa myös julkisissa tarjouskilpailuissa mukana olevien yritysten tarvetta suojautua työturvallisuusrikossyytteiltä ja niihin liittyviltä yhteisösakkovaatimuksilta. Tämä on tietysti järkevintä pyrkiä toteuttamaan ensisijaisesti ehkäisemällä työtapaturmia, ja joka tapauksessa pyrkiä hoitamaan työnantajan velvoitteet niin, ettei tapaturmatilanteessa voida todeta sellaisia laiminlyöntejä, jotka voisivat muodostaa perusteen rikossyytteelle.

Yhteisösakon tuomitsemisen perusteet

Mikäli työturvallisuusasia kaikesta huolimatta menee syyteasiana oikeuteen, on yrityksen kannalta tärkeää, että oikeudessa kiinnitetään riittävästi huomiota yhteisösakon tuomitsemisen perusteisiin. Yhteisösakon tuomitseminen ei saa olla automaatti tilanteessa, jossa yrityksen esimies tai esimiehet tuomitaan työturvallisuusrikoksesta. Yhteisösakon tuomitseminen edellyttää, että yrityksen toiminnassa on ensinnäkin tapahtunut rikos. Tämän lisäksi yhteisösakon tuomitseminen edellyttää, että yrityksen johto on osallistunut rikokseen tai sallinut sen, tai mikäli johdolla ei ole em. osuutta rikokseen, on vähintäänkin osoitettavissa, ettei yrityksen toiminnassa ole noudatettu riittävästi varovaisuutta ja huolellisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Yleensä syyttäjän vaatimus yhteisösakon tuomitsemisesta perustuu juuri varovaisuuden ja huolellisuuden laiminlyömiseen. Tämän varovaisuuden ja huolellisuuden laiminlyönnin tulee olla sillä tavalla syy-yhteydessä tapahtuneeseen rikokseen, että se on vähintäänkin olennaisesti lisännyt rikoksen tekemisen mahdollisuutta (HE 95/1993). Muun kuin ylemmän johdon tekemä rikos yrityksen toiminnassa ei siis yksinään riitä yhteisösakon tuomitsemisen perusteeksi, eikä myöskään puutteet yrityksen työturvallisuusasioissa, mikäli niillä ei ole em. olennaista liitäntää työturvallisuusrikokseen (asiasta esim. KKO ratkaisussa 2014:20). Esimerkkinä mainittakoon se, ettei yksittäisen esimiehen virhearvio tai laiminlyönti saisi vielä muodostaa perustetta yhteisösakon tuomitsemiselle etenkin, jos teko rikkoo yrityksen käytäntöjä ja määräyksiä, eikä ole havaittavissa, että yrityksen tärkeissä työturvallisuuteen liittyvissä prosesseissa, organisoinnissa tai resursseissa olisi sellaisia puutteita, jotka olisivat myötävaikuttaneet rikokseen.

Erityisesti alempien oikeuksien käytäntö yhteisösakkotuomioiden perusteiden analyysin ja niiden kirjaaminen tuomion perusteluihin on hyvin vaihtelevaa. Työnantajan kannalta on tärkeää, että puolustus argumentoi oikeudenkäynnissä riittävästi yhteisösakon tuomitsemisen kannalta olennaisia kysymyksiä.

Toni Sortti
Toimitusjohtaja, asianajaja
Asianajotoimisto Roihu Oy

Työturvallisuuslait-palvelun avulla pysyt jatkuvasti ajan tasalla työturvallisuuteen liittyvistä säädöksistä ja lainsäädännön kehityksestä. Työturvallisuuslainsäädäntöä käsittelevät uutiset sekä hallituksen esityksen auttavat seuraamaan lainsäädännön muutoksia. Lisäpalveluina videoita ja käytäntöjä.